Arktisen alueen muutos ja sopeutumisen haasteet

Monica Tennberg, Arktinen keskus, Lapin yliopisto

Muutoksen teema hallitsee viimeaikaista arktisen alueen kehitystä ja siitä käytävää keskustelua. Arktisen alueen muutoksessa on kyse ympäristöllisistä, sosiaalisista, kulttuurisista, taloudellisista ja poliittisista muutoksista, jotka ovat monin tavoin kytköksissä toisiinsa. Muutos on nopeaa ja syvää, ja yhä useammin yhteydessä alueelliseen ja globaaliin kehitykseen (AHDR 2004; AHDR 2015). Erityisen merkillepantavaa on arktisen alueen taloudellisen merkityksen lisääntyminen viimeisen kymmenen vuoden aikana (Glomsrød & Isaksen 2006; 2008; The Political Economy of Northern Regional Development 2010). Samalla on ymmärretty, että arktisen alueen ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia, sekä myönteisiä että kielteisiä, ja sopeutumista niihin tulee tarkastella laajemmasta näkökulmasta osana alueen sosio-ekonomista muutosta. Arktisen alueen haasteena on muuntaa uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuva, lyhytkestoinen taloudellinen hyödyntäminen pitkäjänteiseksi taloudelliseksi kehitykseksi, joka olisi myös ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävää (Huskey 2014).

Haavoittuvuus arktisen alueen muutoksille ja niiden vaikutuksille ei ole itsestään selvä, välttämätön tai annettu asia. Siksi muutoksiin varautuminen ja sopeutumisen edistäminen hyvillä päätöksillä ja toimenpiteillä on tärkeää. Sopeutuminen yleensä ottaen tarkoittaa yhteiskunnallisten toimintatapojen, prosessien ja rakenteiden muuttamista ympäristön tilan ja sen muutokset huomioiden ja ennakoiden (IPCC 2007, 720), jotta yhteiskunnallinen sopeutumiskyky säilyy tai parantuu. Sopeutuminen tulevaisuuden muutoksiin ja niiden vaikutuksiin riippuu siitä miten eri yhteiskunnalliset toiminnot, esimerkiksi asuminen tai liikenne, altistuvat haitallisille vaikutuksille (exposure). Lisäksi siihen vaikuttavat olemassa olevat, aikaisemman kehityksen tuloksena muotoutuneet herkkyydet (sensitivities), kuten modernin yhteiskunnan riippuvuudet, kuten riippuvuus sähköstä ja infrastruktuurin puutteet. Lisäksi sopeutumiseen vaikuttaa se, millainen sopeutumiskyky (adaptive capacity) ihmisillä, yhteisöillä ja yhteiskunnilla on, joka on sidoksissa pitkälti käytettävissä oleviin resursseihin. Yksinkertainen haavoittuvuuden (vulnerability) ”kaava” huomioi muutoksen vaikutukset, yhteiskunnan herkkyydet ja sopeutumiskyvyn erilaiset ulottuvuudet. Haavoittuvuus on se osa vaikutuksista, joihin ei voi sopeutua eli se mihin sopeutumiskyky ei riitä. Se kuitenkin riippuu siitä millaisia vaikutuksia, herkkyyksiä ja sopeutumiskykyä haitallisten vaikutusten torjuntaan liittyy. (ks. esim. Hovelsrud & Smit 2010)

Barentsin alueella muutoksiin sopeutumisen haasteet ovat huomattavat: alueella on yli 5 miljoonaa ihmistä, monia erilaisia, joskus toistensa kanssa kilpailevia elinkeinoja, useita maita ja kansallisuuksia, vähemmistöjä ja alkuperäiskansoja. Sopeutuminen muutoksiin ja niiden muutoksiin alueella voi olla ennakoivaa tai jälkikäteen tapahtuvaa, arkipäiväistä pienten askelten hidasta muutosta tai nopeita, syvälle käyviä uudistuksia, suunniteltuja ja sovittuja tai ennakoimattomia ja arvaamattomia, kalliiksi käyviä tai vääriksi myöhemmin osoittautuvia. Alueen sopeutumisen haasteita voidaankin kuvata ”ilkeän ongelman” (wicked problem”) käsitteen kautta. ”Ilkeille ongelmille” on tyypillistä, että ongelmat ovat monimuotoisia ja vaikeasti rajattavia, ongelmat voidaan selittää eri tavoin eikä niihin ole yksinkertaisia selkeitä ratkaisuja eikä kriteerejä milloin ongelma on ratkaistu, ja lisäksi on vaikeata arvioida tehtyjen ratkaisujen onnistumista yksiselitteisesti. Ilkeiden ongelmien vastakohtia ovat sellaiset ongelmat, jotka ovat helposti ja yksinkertaisesti määritettävissä sekä selitettävissä, joihin löytyy esimerkkejä vastaavista ongelmista ja niiden ratkaisuista, ongelman ratkaisuvaihtoehdot ovat selkeät ja kriteerit ratkaisun onnistumisen arvioinnille pystytään määrittelemään. Helpoille ongelmille on olemassa yksi, oikea ratkaisu, mutta ilkeille ei sellaista ole. (Termeer et al. 2013)

Tieto luo vahvan perustan oikea-aikaisille ja vastuullisille sopeutumista edistäville toimille arktisella alueella. Koska kyse on laajasta yhteiskunnallisesta kysymyksestä, joka koskee erilaisia toimijoita, yhteiskunnan eri sektoreja sekä tasoja, on tärkeää tuottaa tietoa muutoksista, niiden vaikutuksista, sopeutumisen mahdollisuuksista sekä sopeutumista edistävien toimien vaihtoehdoista. Yhteistyössä tuotettu, tutkimukseen perustuva, keskusteltu ja tieteellisin kriteerein arvioitu ”konsensuaalinen” tietoa tarvitaan sopeutumisen tueksi ja edistämiseksi. Barentsin alueen integroitu raportti, joka julkaistaan vuonna 2016, palvelee sekä paikallisia, kansallisia ja alueellisia toimijoita. Suomessa sopeutumista toteutetaan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian (2005) ja ohjelman (2014) mukaisesti. Pohjois-Suomessa on laadittu myös kolme alueellista ilmastostrategiaa Pohjois-Pohjanmaalla (2010), Kainuussa (2011) ja Lapissa (2011), ja lisäksi muutama suurempi kaupunki kuten Rovaniemi on tehnyt oman ilmasto-ohjelmansa (ks. Himanen et al. 2012). Sopeutumista edistävää työtä tehdään myös kansalliset rajat ylittäen Barentsin ympäristöryhmässä.

Kirjoitus liittyy hankkeeseen Sopeutumista edistävät toimenpiteet muuttuvalla arktisella alueella – Adaptation Actions for a Changing Arctic (AACA), kuvat: Monica Tennberg.

Lähteet

  • Arctic Human Development Report (2004).  6.6.2014.
  • Arctic Human Development: Regional Process and Global linkages, AHDR (2015). Http://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:788965/FULLTEXT01.pdf, 6.5.2015.
  • Glomsrød, Solveig & Iulie Aslaksen (toim.) (2006): The Economy of the North 2006. Oslo: Statistics Norway.
  • Glomsrød, Solveig & Iulie Aslaksen (toim.) (2008): The Economy of the North 2008. Oslo: Statistics Norway. Http://www.chaireconditionautochtone.fss.ulaval.ca/documents/pdf/ECONOR-2.pdf, 17.4.2012.
  • Huskey, Lee (2014). From Staples to Sustainability: Can Extractive Resource Development Lead to Sustainability in the Arctic?” Esitelmä arktisten yhteiskuntatieteilijöiden kongressissa (ICASSVIII), 25.5.2014. Prince George, Northern British Columbia, Canada.
  • Himanen, Satu, Jouko Inkeröinen, Kirsi Latola, Tero Väisänen, Erkki Alasaarela (2012). Analysis of Regional Climate Strategies in the Barents Region. Reports of the Ministry of the Environment. http://www.barentsinfo.fi/beac/docs/Analysis_of_Regional_Climate_Strategies_in_the_Barents_Region_MFA_FIN_2012.pdf, 20.10.2015.
  • Hovelsrud, Grete K. & Smit, Barry (eds., 2010). Community adaptation and vulnerability in Arctic regions. Berlin: Springer.
  • IPCC (2007). Assessment of adaptation practices, options, constraints and capacity. Teoksessa M.L. Parry, O.F. Canziani, J.P. Palutikof, P.J. van der Linden & C.E. Hanson (eds.),  Climate change 2007: Impacts, adaptation and vulnerability. Contribution of Working Group II to the Fourth Assessment report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press, Cambridge, ss. 717-743.
  • Kainuun maakunta -kuntayhtymä (2011). Kainuun ilmastostrategia 2020. B:26.
  • http://sote.kainuu.fi/general/Uploads_files/Aluekehitys/Ilmastostrategia/Ilmastostrategia_2020_2510_pieni.pdf, 20.10.2015.
  • Lapin liitto (2011). Lapin ilmastostrategia 2030. Julkaisu 27/2011. www.lappi.fi/lapinliitto/fi/lapin_kehittaminen/strategiat/lapin_ilmastostrategia, 20.10.2015.
  • Maa- ja metsätalousministeriö (2014). Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. http://www.mmm.fi/images/ymparisto/kq9wae2CD/Kansallinen_ilmastonmuutokseen_sopeutumissuunnitelma_2022_pdf.pdf, 13.3.2015.
  • Megatrends (2011). Tukholma: Nordregio. Http://www.nordregio.se/en/Publications/Publications-2011/Megatrends/, 22.8.2014.
  • Mettiäinen, Ilona (2013). Climate Change Turn in the Regional Development Strategies of an Arctic Region, Case Finnish Lapland. Teoksessa Gudmundur, A., & Koivurova, T. (eds.), The Yearbook of Polar Law. Volume. Leiden: Martinus Nijhoff Publishers, ss. 143-183.
  • Ministry of Agriculture and Forestry (2005). Finland's National Strategy for Adaptation to Climate Change. http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5kghLfz0d/MMMjulkaisu2005_1a.pdf, 13.3.2015.
  • Pohjois-Pohjanmaan liitto (2010). Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia. http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?93, 20.10.2015.
  • Tennberg, Monica (2012, ed.). Governing the uncertain: Adaptation and climate in Russia and Finland. Berlin: Springer.
  • Termeer, C., Dewulf, A. & G. Breeman (2013). Governance of wicked climate adaptation problems.
  • http://www.seachangecop.org/sites/default/files/documents/2013%20Springer%20-%20Governance%20of%20Wicked%20Climate%20Adaptation%20Problems.pdf, 20.10.2015.
  • The Political Economy of Northern Regional Development (2010). Kööpenhamina: Nordic Council of Ministers. Http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2010-521, 12.4.2012.

norja.png

 

 

 

latu.png

pukki.png

 

kuiva-joki.png