Arktiset alkuperäiset ryhmät ja asuinalueet

Kolttasaamelaiset (punainen), Kuolan Saamelaiset (sininen), Europan Nenetsit (vihreä), Yamalin Nenetsit (harmaa)

Map.png

Kolttasaamelaiset


9Skolt Sami Magdalena.JPG

Suomen Pohjois-Lappi, Inarin kunta, 700 kolttasaamelaista Sevettijärven, Nellimin ja Kevajärven kylissä, jonkin verran Neidenissä (Norja), sekä Tuuloman, Verhnetulomskin ja Jonan kylissä Venäjän luoteisimmassa osassa. Alkuperäiset asuinalueet sijaitsivat Petsamon alueella toiseen maailmansotaan saakka. Kun asuinalueet luovutettiin neuvostoliiton hallintaan, useimmat kolttasaamelaisista uudelleen asutettiin Suomeen nykyisille asuinalueille. Kolttasaamea puhuvia on noin 350 henkeä. Aikaisemmin kolttasaamelaisten elinkeinot perustuivat poronhoitoon, metsästykseen, kalastukseen ja keräilyyn. Nykyisin vain poronhoidolla ja kalastuksella on taloudellista merkitystä. Enemmässä määrin näitä elinkeinoja harjoitetaan kahdella koltta-alueella Näätämössä ja Vätsärissä, missä kolttasaamelaiset hallinnoivat noin 6500 poroa.



Kuolan Saamelaiset

3IMG_0004KolaSaami.JPG
Murmanskin alue (Murmansk Oblast), Luoteis-Venäjä, 2000 saamelaista, joista kolmannes asuu Luujärven (Lovozero) kylässä. Kieli: useimmiten kiltinänsaame (kildininsaame), 67 000 poroa, joista 7 000 yksityisomistuksessa. Suurin osa poronhoidosta tapahtuu valtion aiemmin omistamilla tiloilla. Paimentaminen tapahtuu miesten tekemänä vuorotyönä tundralla löyhästi paimentaen/ porojen laiduntaessa vapaana. Porot päästetään kesälaitumille tarkasti valvotun vasomiskauden jälkeen, ja kerätään kokoon syksyllä ennen teurastuksia. Kalastus ja metsästys ovat keväisin ja syksyisin yhtä tärkeitä. Kuolan niemimaan saamelaiset elävät yhdessä Komin saamelaisten ja nenetsien kanssa, ja heidän materiaalinen kulttuurinsa, vaatetuksensa ja uskontonsa ovat yhteneväisiä.



Europan Nenetsit


4ManwithReindeerEurNen.JPG

Nenetsian autonominen piirikunta (Nenets Autonomous Okrug), Luoteis-Venäjä, 6 400 nenetsiä, joista 1 500 asuu tundralla. Elävät paimentolaisina ja puolipaimentolaisina poroja paimentaen, kalastaen ja metsästäen. Kieli: Nenetsin kieli, suurimmaksi osaksi vanhimpien puhumana. Nenetsit hallinnoivat noin 180 000 poroa, suurimmaksi osaksi kollektiivitiloilla, mutta yhä enenevässä määrin myös perheyhtymissä (obshina). Paimentaminen tapahtuu tiukasti valvotusti vuorokauden ympäri. Täysipäiväisesti paimentavien paimentolaisten lisäksi osan paimennuksesta tekevät kyliä tukikohtanaan pitävät miehet, joille tundra on työpaikka.



Yamalin Nenetsit

10Yamal Nenets Padnana Lapsui B 1929.JPG

Yamalin nenetsien autonominen piirikunta (Yamal-Nenets Autonomous Okrug), Uralin vuorten itäpuolella, 28 000 nenetsiä, joista suunnilleen 10 000 viettää tundralla paimentolaiselämää paimentaen poroja, kalastaen ja metsästäen. Kieli: tundra nenetsin kieli, jota paimentolaisten keskuudessa puhutaan yleisesti. Yamalin Nenetsit hallinnoivat noin 500 000 poroa, maailman suurin yhdellä alueella hallinnoitu porokarja, suurimmaksi osaksi yksityisomistuksessa. Paimennus tapahtuu tiukasti valvotusti suurimman osan vuotta vuorokauden ympäri. Yamalin nenetsien paimentolaisuuskulttuuria pidetään parhaiten säilyneenä poropaimentolaisuutena planeetallamme.