OPINTOJEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI
Opintojen arviointi pohjautuu yliopiston määrittelemään arviointijärjestelmään ja -asteikkoon. Kieli- ja viestintäopinnot arvostellaan hyväksytty/hylätty-periaatteella lukuun ottamatta ruotsin kieltä, joka on arvosteltu hyvä/tyydyttävä/hylätty-asteikolla. Käytäntö perustuu kielilakiin (423/2003) ja kielitaitolakiin (424/2003) julkisyhteisöjen henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta. Kielen käytön ja kulttuurin ja viestinnän opintokokonaisuuksissa arvostelu on viisiportainen 1–5.
Oppiaineen vastuulla on arvioinnin soveltaminen. Siihen kuuluu arviointikriteereistä keskusteleminen ja sopiminen, tenttien ja muiden suoritusten arviointi, ohjaus ja palaute, seminaariosallistumisen seuranta sekä opiskelijan oppimistilanteen seuranta. Saatuaan arvioinnin opiskelijalla on mahdollisuus saada palautetta suorituksistaan. Halutessaan hän voi ryhtyä oikaisumenettelyyn, josta säännellään opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevassa johtosäännössä.
Opitun tunnistamisessa ja tunnustamisessa noudatetaan monipuolisesti erilaisia menetelmiä. Kielikeskusta koskevat menettelytavat opitun tunnistamisessa ovat: alkukoe, tasokoe, perinteinen tentti, rästitentti, essee, haastattelu ja luentopäiväkirja.
Alkukokeita järjestetään kielikeskuksen rästitenttipäivinä ruotsin ja englannin kielissä. Alkukokeita ei järjestetä saksan, ranskan, venäjän, espanjan tai saamen kielissä. Alkukoe on tarkoitettu lähinnä niille opiskelijoille, jotka ovat kehittäneet kielitaitojaan lukion jälkeen, koska kokeessa testataan myös ammattipainotteista kieltä. Alkukokeen suorittamismahdollisuudesta on mainittu WebOodin kurssikuvauksissa. Alkukokeeseen saa osallistua vain kerran. Ruotsin alkukokeella voi vapautua vain ruotsin pakollisista peruskursseista. Ruotsin alkukoe koostuu kahdesta osasta: kirjallinen taito ja suullinen taito. Jos opiskelija on selviytynyt erinomaisesti (80 % tehtävistä oikein) kirjallisesta osasta, myös hänen suullinen taitonsa testataan. Kummastakin osasta erinomaisesti selviytyneet saavat suoritusmerkinnät sekä ruotsin suullisesta että kirjallisesta opintojaksosta. Englannin alkukokeen erinomaisesti selviytyneet (80 % tehtävistä oikein) saavat suoritusmerkinnän tekstin ymmärtämisen opintojaksosta.
Englannin kirjoittamiskursseissa jotkut opettajat ovat käyttäneet kaikille pakollista tasokoetta, jotta saadaan selville opiskelijoiden lähtötaso. Kokeen erinomaisesti selvittänyt on myös saanut suoritusmerkinnän kirjoittamiskurssista. Haastatteluja käytetään ruotsin ammattipainotteisissa peruskursseissa, jotta voitaisiin arvioida opiskelijan suullinen kielitaito kielitaitoasetuksen edellyttämällä tavalla. Kielikeskus järjestää myös vuosittain neljä uusintatenttipäivää, jolloin voi tenttiä kielikeskuksen kursseja. Tentin siirtoja muihin oppilaitoksiin ei hyväksytä. Kielikeskuksen rästitenttiin voi ilmoittautua, mikäli
1. on käynyt kurssin ja osallistunut kurssin jälkeiseen tenttiin ja yhteen uusintaan.
2. osallistuu ruotsin ja englannin alkukokeeseen.
3. muussa tapauksessa sopii asiasta etukäteen opettajan kanssa.
Eurooppalainen viitekehys
Kielitaidon mittaamisessa käytetään eurooppalaista viitekehystä. Tämä sama arviointiperusta on käytössä kaikissa yliopistoissa.
Eurooppalainen viitekehys on Euroopan neuvoston kehittämä kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yleiseurooppalainen kehys, joka määrittelee ja kuvaa kielitaidon kuutta taitotasoa peruskäyttäjätasolta taitavan kielenkäyttäjän tasolle asteikolla A1 - C2. Viitekehys toimii sekä opiskelijan itsearvioinnin että kielikurssien suunnittelun perustana. Lisäksi se toimii kansainvälisen kielenoppimisen arvioinnin pohjana esim. päätettäessä ulkomailla suoritettujen kieliopintojen korvaavuuksista.
|
PERUSTASON KIELENKÄYTTÄJÄ
|
A1 Perustarpeet ja hyvin tutut aiheet yksinkertaisin ilmauksin
A2 Sosiaalinen kanssakäyminen ja lyhyt kerronta
|
|
ITSENÄINEN KIELENKÄYTTÄJÄ
|
B1 Selviytyminen kielialueella
B2 Säännöllinen vuorovaikutus syntyperäisten kanssa
|
|
TAITAVA
KIELENKÄYTTÄJÄ
|
C1 Monipuolinen ja tehokas kielellinen ilmaisu
C2 Virheetön, täsmällinen ja sopiva kielenkäyttö vaativissa tilanteissa
|
Liitteenä olevassa taulukossa on kuvattu eurooppalaisen viitekehyksen itsearviointitaulukko. Se on itsearviointiin perehdyttämiseen tarkoitettu kuuteen taitotasoon perustuva kehys opiskelijan oman arvioinnin välineeksi. Sen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa sekä määrittämään karkealla tasolla oma kielitaitotaso että valitsemaan itselleen sopivan tasoinen kurssi kielikeskuksen opetustarjonnasta, jossa ruotsin ja vieraan kielen kurssit on asetettu taitotasoasteikolle.